Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto — Säästä energiaa LTO-järjestelmällä

Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto (LTO) on järjestelmä, joka ottaa talteen poistoilman lämpöenergiaa ja siirtää sen tuloilmaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ulos puhallettavan lämpimän sisäilman lämpö siirretään sisään tulevaan kylmään ulkoilmaan, jolloin tuloilmaa ei tarvitse lämmittää yhtä paljon.

Nykyaikaisen LTO-järjestelmän hyötysuhde on 70–90 %, mikä tarkoittaa merkittäviä säästöjä lämmityskustannuksissa. Suomessa, jossa lämmityskausi kestää 7–9 kuukautta vuodessa, lämmöntalteenotto on erityisen kannattava investointi. LTO-järjestelmä voi säästää lämmitysenergiaa jopa 30–50 % verrattuna ilmanvaihtoon ilman lämmöntalteenottoa.

Ilmanvaihdon lämmöntalteenottojärjestelmiä on useita eri tyyppejä, joista jokaisella on omat vahvuutensa:

• Pyörivä kenno (roottori): Korkein hyötysuhde (75–85 %), mutta pieni määrä poistoilmaa voi siirtyä tuloilmaan. Soveltuu hyvin asuinrakennuksiin
• Ristivirtalevykenno: Luotettava ja huoltovapaa ratkaisu, hyötysuhde 50–70 %. Ei siirrä poistoilmaa tuloilmaan
• Vastavirtalevykenno: Korkea hyötysuhde (70–90 %), kompakti koko. Yleisin ratkaisu nykyaikaisissa ilmanvaihtokoneissa
• Nestekiertoinen järjestelmä: Sopii kohteisiin, joissa tulo- ja poistoilmakoneet sijaitsevat eri paikoissa. Hyötysuhde 40–60 %

Oikean LTO-tyypin valinta riippuu rakennuksen ominaisuuksista, ilmanvaihtojärjestelmästä ja budjetista. Autamme valitsemaan kohteeseen parhaiten sopivan ratkaisun.

Lämmöntalteenoton kenno vaatii säännöllistä huoltoa toimiakseen tehokkaasti. Likaantunut kenno heikentää lämmönsiirtoa ja nostaa ilmanvaihdon energiankulutusta. LTO-kennon huoltoon kuuluu:

• Kennon pesu: Levykenno pestään vedellä ja miedolla pesuaineella 1–3 vuoden välein
• Roottorin puhdistus: Pyörivä kenno harjataan ja imuroidaan pölystä
• Tiivisteiden tarkastus: Kennon tiivisteet tarkastetaan ja vaihdetaan tarvittaessa
• Jäätymisen esto: Kovalla pakkasella kenno voi jäätyä, jolloin sulatustoiminto on tärkeä

Hyvin huollettu LTO-kenno säilyttää korkean hyötysuhteen koko käyttöikänsä ajan. Kennon käyttöikä on tyypillisesti 15–25 vuotta, minkä jälkeen se on syytä uusia. Kennon vaihto on usein halvempi vaihtoehto kuin koko ilmanvaihtokoneen uusiminen.

Lämmöntalteenottojärjestelmän asennus on kannattava investointi, joka maksaa itsensä takaisin energiansäästöinä tyypillisesti 3–7 vuodessa. Asennus- ja laitteistokustannukset vaihtelevat kohteen mukaan:

• LTO-kennon vaihto olemassa olevaan koneeseen: 400–1 000 euroa
• Uusi ilmanvaihtokone LTO:lla: 3 000–6 000 euroa asennettuna (omakotitalo)
• Huoneistokohtainen LTO-laite: 2 000–4 000 euroa asennettuna

Investoinnin kannattavuutta voi arvioida vertaamalla nykyisiä lämmityskustannuksia ja LTO:n tuomaa säästöä. Esimerkiksi omakotitalossa, jossa ilmanvaihdon lämmitystarve on 5 000 kWh vuodessa, 80 % hyötysuhteella toimiva LTO säästää 4 000 kWh:n edestä energiaa eli noin 400–600 euroa vuodessa.

LTO-kennon uusimista kannattaa harkita, kun kennon hyötysuhde on laskenut merkittävästi huollosta huolimatta. Merkkejä siitä, että kenno on käyttöikänsä päässä:

• Lämpötilahyötysuhde on laskenut: Tuloilma ei lämpene enää riittävästi, vaikka kenno on puhdas
• Kenno vuotaa: Poistoilmaa pääsee tuloilmapuolelle tiivisteiden pettäessä
• Mekaaninen kuluminen: Roottorin laakerit ovat kuluneet tai levykennon lamelleja on vaurioitunut
• Kondenssiongelmat: Kennoon kertyy jatkuvasti kondenssivettä, joka jäätyy talvella

Uusi LTO-kenno parantaa ilmanvaihdon energiatehokkuutta välittömästi. Nykyaikaiset kennot ovat materiaaliltaan kestävämpiä ja hyötysuhteeltaan parempia kuin vanhat mallit. Kennon vaihto on yleensä kannattavampi ratkaisu kuin jatkuva korjaaminen, ja se on huomattavasti edullisempi kuin koko ilmanvaihtokoneen uusiminen.